Sou otè a:
Vanessa McBride se Direktè Syans nan Konsèy Syans Entènasyonal la epi Chèf Sant pou Syans nan Lavni. Li gen yon doktora nan Astwonomi nan Inivèsite Southampton. Li gen plis pase kenz ane eksperyans, ki gen ladan divès wòl lidèchip, nan inivèsite, enfrastrikti rechèch ak anviwònman syans pou devlopman nan yon domèn entènasyonal. Li te rantre nan ISC a soti nan Biwo pou Astwonomi pou Devlopman Inyon Astwonomik Entènasyonal la, kote li te konekte kominote astwonomi akademik ak kominote devlopman yo.
Moun obsève Lalin nan depi plizyè milenè. Sifas kratè li a vizib a je toutouni, sa rakonte yon istwa enpak vyolan ak gravite san rete. Fragman wòch linè mwen an se yon rès fizik nan listwa ajite sa a.
Konesans nou sou lòt bò sifas linè a te grandi anpil avèk misyon espasyal otonòm yo, kòmanse avèk Luna-3 Sovyetik la an 1959 ak Apollo 16 an 1972. Nan mwa jen 2024, misyon Chang'e 6 Lachin nan te menm retounen echantiyon ki soti nan lòt bò Lalin nan.
Men, depi sou Latè, nou pa janm wè lòt emisfè sa a. Kòm mare yo kole sou Latè, lalin nan vire sou aks li egzakteman yon fwa pou chak òbit alantou Latè. Senkronizasyon sa a te devlope pandan plizyè santèn milyon ane, pandan diferans nan fòs gravitasyonèl Latè atravè dyamèt Lalin nan te ralanti wotasyon li piti piti jiskaske wotasyon ak òbit la te koresponn.
Dènye misyon limanite nan espas la te chache aprann plis bagay sou lòt bò lalin nan. Misyon Artemis II NASA a te lanse 1ye avril 2026, li te voye kat astwonòt nan premye vwayaj ak ekipaj pi lwen pase òbit ba Latè depi Apollo 17 an 1972. Nan dat 6 avril, pandan yon survòl linè sèt èdtan, ekipaj la te obsève tout disk Lalin nan soti nan yon pwen avantaj nou pa t janm genyen anvan epi li te etabli yon nouvo rekò pou distans ki pi lwen lèzòm te vwayaje soti nan Latè. Ekipaj la te kaptire imaj ki ra, tankou detay kratè ki pa t janm wè anvan sou lòt bò a ak yon eklips solè total pandan Lalin nan t ap pase ant veso espasyal la ak Solèy la.
Anplis imaj mayifik yo, ekipaj la te fè obsèvasyon syantifik enpòtan – soti nan konpreyansyon pèsepsyon koulè ak varyasyon refleksyon sou sifas linè a rive nan etid dinamik kratè enpak ak ekla. Sa yo se fenomèn ki ede syantis yo pi byen konprann risk enpak ak pwosesis sifas atravè sistèm Latè-Lalin nan.
Konprann pwosesis ki fòme Lalin nan enpòtan anpil pou etidye evolisyon ak jewoloji lòt planèt nan sistèm solè nou an, tankou Latè. Lalin nan pa gen atmosfè ni oseyan, pa gen tektonik plak, pa gen vejetasyon epi li gen yon gravite ki pi ba pase Latè. Enpak ak chanjman jeolojik yo pa efase oswa kamoufle sou sifas li menm jan yo ye sou Latè. Sa fè Lalin nan pa sèlman yon kò vwazen, men yon dosye konsève sou pwosesis ki te fòme Latè tou.
Konpreyansyon sa a enpòtan pou prezan ak lavni menm jan li enpòtan pou tan lontan. Li soutni fason nou evalye dezas ak danje epi trase kijan sistèm entèkonekte Latè yo chanje sou tan. Li enfliyanse tou desizyon nou yo sou fason limanite eksplore e petèt menm abite anviwònman ki pi lwen pase Latè. Pandan diferans ki genyen ant anbisyon syans fiksyon anvan yo ak kapasite teknik nou genyen kounye a ap diminye, nou dwe poze kesyon difisil sou etik ak responsablite nan eksplorasyon espasyal.
Lòt mwatye Lalin nan ede nou rekonstwi yon istwa kaotik nan sistèm Latè-Lalin nan, frape pa meteyorit yo epi skulte pa fòs gravitasyonèl pandan plizyè milya ane. Lalin nan se yon rapèl vizyèl, chak swa, ke ekilib frajil ki soutni lavi sou planèt nou an pa dwe pran alalejè. Se pa eta defo a, men se yon bagay nou dwe konprann atravè syans epi pwoteje atravè bon jesyon.
Imaj karakteristik: Lalin nan, Venis ak Mas jan yo wè yo depi sit Gran Teleskòp Sid Afriken an. Kredi: Vanessa McBride/ISC